Eilen maanantaina matkustettiin käytännössä koko päivä. Lähdettiin Losin kentälle aikaisin aamulla, luovutettiin auto ja mentiin chech in:iin. Pientä jännitysmomenttia aiheutti edellä olleiden käsimatkatavaroiden punnitus, mutta onneksi meidän kohdalla virkailijaa ei kiinnostanut muu kuin että ruumattavat matkalaukut eivät merkittävästi ylittäneet sallittua 23kg painoa. Turvatarkastuksessa meitä viihdytti paikallinen tullivirkailija joka ohjeisti jengiä ottamaan kengät pois, nesteet ulos laukusta jne. Meidät nähtyään hän alkoi tarinoida viikingeistä ja siitä kuinka nyt pitää käyttäytyä ohjeiden mukaan koska muuten viikingit suuttuvat 😀 Veikkasi meidän olevan Norjasta, päästiin kuitenkin oikaisemaan tämä käsitys. Turvan jälkeen hengailtiin loungessa ennen Panaman koneen lähtöä. Tällä kertaa lentoyhtiönä oli Copa Air, jonka kyydissä lennettiin ensin 6h Panamaan ja sieltä vajaa 2h Ecuadorin suurimpaan kaupunkiin Guayaquiliin. Saavuttiin perille vähän ennen puolta yötä paikallista aikaa, joka tarkoitti n. klo 21 LA aikaa joten ei oltu ihan rikkipoikki siinä vaiheessa. Rajamuodollisuudet sujuivat huomattavasti Losia sutjakammin ja päästiin varsin pian hotelliin nukkumaan.

Tänään tiistaina herättiin paikallista aikaa n. 7.30, eli edelleen hieman aikaerohommia havaittavissa, toisaalta mä nukuin taas ihan loistavasti ja heräsin pirteänä ilman kelloa joten ei valittamista. Käytiin testaamassa hotellin aamiainen kun ei ollut mitään havaintoa mistä täältä löytyy joku aamiaispaikka. Hotellimme on varsin hieno, ja aamiainen oli kyllä hyvinkin kelpo. Aamiaisen jälkeen lähdettiin kävelemään Guayaquilin keskustaan. Lämpötila oli erittäin miellyttävä 28-30, trooppisen kostea ilma, mutta aurinko oli pilvessä ja mereltä tuli mukava tuulenvire joten ihan hirvee pätsi tämä ei missään tapauksessa ole. Tänne on rakennettu hieno rantakävelykatu, jota pitkin pääsee keskustaan asti. Ihan ekana proggiksena oli löytää rahanvaihtopiste, koska vaihdoimme vain vähän dollareita Suomen päässä ja täällä niitä tarvitaan. Täällä käytetään siis jenkkidollareita valuuttana. Google kertoi, että rahanvaihto kannattaa hoitaa pankissa, joten eikun sellaista etsimään. Pankkeja on lähes joka kadunkulmassa, valitsimme niistä isoimman ja marssimme sisään. Saimme pian huomata, että jassun lataama google translate on varsin kätevä sovellus, koska täällä puhutaan hotellien ulkopuolella hyvin vähän englantia ja meidän espanjan sanavarasto on lievästi sanottuna suppea. Pankkivirkailijan kanssa käytiin keskustelu puhelimeen näpyttelyn välityksellä, ja opimme että rahaa ei suinkaan vaihdeta ainakaan tässä pankissa. Käytiin vielä parissa muussakin pankissa varuilta kysymässä, mutta kaikkialta myytiin vaan eioota. Lopulta eräs ystävällinen paikallinen viittoili meille että seuratkaa häntä ja vei meidät parin korttelin päähän jossa joku tyyppi vaihtoi rahaa virastotalon ulkopuolella. Oli sillä sentään joku virallisen näköinen lätkä kaulassa ja kurssi oli ihan sama kuin Suomessa ja valuutta vaihtui kuin vaihtuikin. Ilmeisesti setelitkin ovat aitoja, koska ovat toistaiseksi kelvanneet ostoksilla 😀

Rahanvaihdon jälkeen käveltiin rantakatu loppuun, sitten mentiin lähellä sijaitsevaan pieneen puistoon katsomaan kaupungissa vapaasti eläviä iguaaneja. Näitä näkee muuallakin kaupungissa, mutta ne asuvat erityisesti tässä puistossa, varmaan ovat oppineet siihen että turistit kantaa niille ruokaa. Puisto oli täynnä turisteja, puluja ja iguaaneja, aika huikeeta!

Iltapäivällä käytiin hotellilla vaihtamassa sporttisemmat vaatteet päälle ja mentiin reippailemaan hotellin lähellä sijaitsevalle näköalakukkulalle. Sinne on rakennettu hieno portaikko, 444 porrasaskelmaa, jotka kulkee läpi kaupalliseksi kohteeksi muunnetun kylän. Näköalakukkulan laella on majakka, jonne pääsee vielä kiipeämään ja sieltä oli ihan huikeat maisemat! Reippailun jälkeen oli hyvä hetki käydä testaamassa hotellin katolle sijoitettu uima-allas, jossa vesi oli luokkaa 28 astetta. Mukavan lämmintä köllötellä siellä!

Aamiainen kantoi peräti 9 tuntia, joten vasta neljän jälkeen alkoi hiljalleen tulla nälkä. Suunnattiin rantakadun raflakeskittymään ja yritettiin menua tavaten (lue: kuvia katsellen) arpoa sopiva ruokapaikka. Myös ravintoloissa kielitaito tuntuu painottuvan pelkästään äidinkieleen, joten meikäläiset olivat taas hiukan hukassa. Onneksi valitsemassamme raflassa löytyi englanninkielinen menu tabin ruudulta tarjoiltuna, ja elekielen sekä sanakirjan kanssa saatiin haluttu ruoka nenän eteen ja lopulta laskukin maksettua. Ruokaillessa bongattiin viereisen ravintolan tarjoavan myös shishaa eli vesipiippua, joten se valikoitui hyväksi jälkkärikohteeksi. Alkaa tuntua ihan oikeasti lomalta kun illan pimetessä istutaan ihanan lämpimässä kelissä drinksuja siemaillen ja shishaa polttaen. Näköjään pimeys tulee täällä seiskan maissa illalla, mutta auringon lasku poisti pelkästään hikisentahmea kosteuden, lämpötila on edelleen lähempänä kolmeakymmentä. Ei huono!

Jospa tässä vielä suuntaisi hotellin terassibaariin nauttimaan yhdet huurteiset. Kovin kauas ei viitsi enää pimeän aikaan hotellilta lähteä, koska kaiken kuulemamme perusteella tämä kaupunki ei ole sieltä turvallisimmasta päästä. Päiväsaikaan keskusta-alueella liikkuminen katsotaan olevan ok, mutta pimeän tullen suositellaan välttämään liikkumista muualla kuin vartioiduilla alueilla ja aina jonkun kanssa.

Huomenna Dubaissa asuva ystävämme saapuu tänne, joten saas nähdä mitä kaikkea kivaa vielä keksitään ennen reissun ehdotonta kohokohtaa; Galapagokselle lähtöä.